Otometri

Korvakimara

09-10-2012

Valikoiva kuulo

Valikoiva kuulo on useammille tuttu termi. Tuskin sille löytyy lääketieteellistä määritelmää, mutta elämänläheinen, kokemukseen perustuva, määritelmä taitaa olla lähes jokaisella mielessä. Oireet ovat onneksi kohtuullisen harmittomia ja vaiva ei yleensä kestä kovin kauan. Miehillä, naisilla, lapsilla ja jopa kotieläimillä on väitetty olevan toisinaan valikoiva kuulo.

Korvatulehduksen yhteyttä valikoivaan kuuloon ei ole tieteellisesti todistettu, vaikka silloinkin kuulo saattaa huonontua. Sen sijaan usein kotitöistä puhuttaessa tai erimielisyyksistä keskusteltaessa valikoiva kuulo alkaa vaivata ihmisiä. Lapsia vaiva kiusaa useimmiten mielenkiintoisen tekemisen aikaan, jos vanhemmilla on epämieluisaa kerrottavaa leikin keskeyttämisestä. Lemmikkieläimet, kuuleman mukaan, myös kärsivät silloin tällöin samasta vaivasta. Lemmikki saattaa ulkoillessa huomata jotain niin mielenkiintoista, että kuulo tuntuu huononevan kuurouden asteelle.

Yhteistä kaikille valikoivan kuulon oireyhtymästä kärsiville on, että vaiva paranee poikkeuksetta tilanteen muuttuessa. Jos kotitöiden sijaan aletaan puhua illanviettoon lähtemisestä tai lapselle ehdotetaan jäätelöä makkarakeiton tilalle, asiat kuullaan kuiskaamallakin esitettynä. Vaikka vaiva on suhteellisen yleinen, on lohdullista tietää sen olevan tilapäinen ongelma.

07-09-2012

Tärykalvon puhkaisu

Vieläkin muistan, kuinka äitini kiikutti veljen lääkäriin korvakivun takia 70-luvulla. Minäkin satuin olemaan mukana, koska en voinut jäädä yksin kotiin. Lopputulemana veljeni korvat todettiin terveiksi, mutta minun tärykalvot puhkaistiin korvatulehduksen vuoksi. Ei tainnut olla mitenkään kivulias operaatio, koska itse puhkaisusta ei ole jäänyt mitään mielikuvaa. Sen kuitenkin muistan, että jonkin aikaa pidin pesulla käydessäni vaseliiniin kastettua pumpulitukkoa korvassa.

Aikoinaan tärykalvon puhkaisu eli korvapisto tai parasenteesi oli yleinen tapa hoitaa korvatulehdusta. Se tehtiin rutiininomaisesti jokaiselle lapselle, jolla todettiin tai epäiltiin korvatulehdusta. Tärykalvon puhkaisu helpottaa korvakipua välittömästi, koska tärykalvoa painava ja kipua aiheuttava erite pääsee ulos. Nykyisin korvapistoa ei suosita korvatulehduksen hoitokeinona. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei sillä ole vaikutusta korvatulehduksen paranemiseen. Korvatulehduksen aiheuttamaan kipuun suositellaan kipulääkkeitä. Korvapisto tehdään nykyäänkin äkillisessä korvatulehduksessa, jos välikorvan eritteestä tarvitaan näyte esimerkiksi bakteeriviljelyä varten tai kovaa korvakipua halutaan lieventää ensiapuluonteisesti.

24-08-2012

Argentiinalaislasten korvatulehdukset

Elokuussa 2012 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin argentiinalaisen lastensairaalan arkea korvatulehdusten hoidossa ja selvitettiin, millaisia mikrobeja pikkupotilaiden äkillisiin korvatulehduksiin liittyi. Tärykalvopistolla eli ottamalla näyte tärykalvon takana olevasta eritteestä saatiin selville, mitkä bakteerit aiheuttivat korvatulehduksen. Tutkimuksessa oli mukana 324 vauvaa iältään 4-15 kuukautta.

 

Tuloksista ilmenee mielenkiintoisia asioita:

    • *  kolmanneksella lapsista tulehdus oli molemmissa korvissa
    • *  antibiootteja oli määrätty 37 prosentille lapsista, joka on yllättävän alhainen luku suomalaiseen hoitoon verrattuna
    • *  käytössä oli 17 erilaista antibioottia
    • *  bakteeritulehdus oli vain vajaalla 60 prosentilla antibioottihoitoa saaneista potilaista. Heistä 28 prosentilla antibiootti ei tehonnut tulehduksen
          aiheuttajabakteereihin. Näin ollen ainoastaan 43 prosentilla antibiootteja saaneista lapsista oli teoreettiset mahdollisuudet hyötyä hoidosta.
    • *  neljällä prosentilla lapsista esiintyi jokin korvatulehdukseen liittyvä vakava komplikaatio, yleisimpinä kartiolisäkkeen tulehdus tai sisäkorvatulehdus
    • *  yleisimmät tulehduksen aiheuttaja bakteerit olivat Streptococcus pneumoniae (39.5%), Haemophilus influenzae (37.4%), Moraxella catarrhalis
          (6.1%) ja Streptococcus pyogenes (3.0%), mikä vastaa monissa muissakin tutkimuksissa saatuja tuloksia
    • *  vaikean Streptococcus pyogenes -bakteerin (aiheuttaa mm. märkäistä korvatulehdusta) osuus äkillisen korvatulehduksen aiheuttajana on
          vähentynyt vuosikymmenien aikana muuttaen äkillisen korvatulehduksen lievemmäksi sairaudeksi kuin viisikymmentä vuotta sitten
    • *  johtopäätöksissä todettiin jälleen kerran äkillisen korvatulehduksen diagnoosin ja hoidon haasteellisuus: ilman tietoa aihettajamikrobeista
          antibiootteja käytetään helposti turhaan virustulehduksessa tai valittu antibiootti ei tehoa tulehduksen aiheuttaneeseen bakteeriin

(Lähde: "Acute otitis media: prevalence of ear pathogens in patients at a public hospital, Acta Otorrinolaringol Esp, 2012 Aug 1)

 

25-05-2012

Liimakorvataudin yhteys allergiseen nuhaan

Allergian todentaminen tieteellisesti on usein vaikeaa, minkä vuoksi näyttöä allergioiden yhteydestä liimakorvataudin syntymiseen ei ole pidetty tarpeeksi vahvana. Asiasta on lukemattomia tutkimuksia puolesta ja vastaan. Sen vuoksi esimerkiksi allergialääkkeiden käyttöä korvatulehdusten ehkäisyssä tai hoidossa ei suositella.

Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa (julkaistu toukokuussa 2012 liittyen "The Copenhagen Prospective Studies on Asthma in Childhood" -ohjelmaan) pyrittiin selvittämään liimakorvataudin yhteyttä erilaisiin allergioihin. Tutkimuksessa oli mukana 262 viisivuotiasta lasta, joiden äideillä on todettu astma. Lapsista 39 prosentilla todettiin liimakorva, joka näytti liittyvän allergiseen nuhaan. Yhteyttä ei todettu olevan astman, nenän limakalvojen turvotuksen, ihottuman tai tavallisen nuhan kanssa. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että lapsen sairastaessa allergista nuhaa on kiinnitettävä erityistä huomiota liimakorvataudin mahdollisuuteen. Käytännössä se tarkoittaisi korvien tutkimista säännöllisesti liimakorvataudin poissulkemiseksi.

11-05-2012

Suomen kielen puuttuva sana

Välikorvassa on samanlainen limakalvo kuin nenä- ja suuonteloissa. Normaalisti lima poistuu välikorvasta korvatorvien kautta. Joskus korvatorvet tukkeutuvat, ja välikorvaan alkaa kertymään liikaa limaa. Tavallisimmin se tapahtuu flunssan yhteydessä. Tällöin limakalvot pään alueella ovat tulehtuneet, turvonneet ja tuottavat paljon tulehduksesta johtuvaa limaa.

Suomen kielessä äkillinen korvatulehdus kuvaa flunssan yhteydessä esiintyvää välikorvan tulehdusta. Ylähengitystietulehduksen lisäksi tulehduksen merkit ovat näkyvissä myös tärykalvolla. Bakteerien aiheuttamassa tulehduksessa välikorvan sisälle kehittyy paksua märkää. Virusten aiheuttama tulehdusneste on usein juoksevampaa: ohutta ja kirkasta.

Tulehduksen parannuttua joko lääkehoidolla tai itsestään, välikorvassa on vielä pitkän aikaa normaalia enemmän limaa. Limakalvot toipuvat vähitellen flunssasta, ja tilanteen palautuminen normaaliksi voi kestää jopa kuukausia. Tälle vaiheelle suomen kielessä ei ole hyvää sanaa tai kuvausta.

Ainoa suomen kielen sana tilanteeseen, jossa välikorvassa on eritettä, mutta ei tulehdusta, on liimakorva. Englannin kielessä tilannetta kuvaa termi OME (Otitis media with effusion). Tila ei ole normaali, mutta ei myöskään sellainen sairaus, joka vaatisi välittömästi hoitoa. Liimakorvasta ja liimakorvataudista puhutaan, jos tila ei ole parantunut itsestään kolmen kuukauden kuluessa. Lähes kaikilla englanninkielisillä lapsilla on elämänsä alkuvuosina OME. Suomenkielisillä lapsilla valittavana on vain äkillinen korvatulehdus tai liimakorvatauti. Ei tunnu reilulta.

Page 1 of 7

Otometri Facebookissa

Yhteystiedot/Contacts

Otometri Oy
Ollilantie 4
90440 Kempele
Y-tunnus 2314173-8
asiakaspalvelu(at)otometri.fi
Puhelin: 045-3289100

 

Otometri in English

Design: R-Studio