Jopa puolella pienistä lapsista korvatulehdus vuoden aikana

Korvatulehdus on valitettavan yleinen vaiva. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti vuosina 2007-2009, että 46 prosentilla leikki-ikäisistä lapsista (1-5 vuotiaat) oli vuoden aikana korvatulehdus. Kolme korvatulehdusta tai useamman oli sairastanut vuoden aikana yli 10 prosenttia lapsista. Korvatulehdus on yleisin leikki-ikäisillä lapsilla, mutta puolivuotiaista vauvoistakin 14 prosenttia oli kärsinyt vaivasta.

Korvatulehdus ei ole vain suomalaislapsien riesa. Irlannissa 2/3 lapsista sairastaa ainakin yhden korvatulehduksen ennen kolmatta ikävuottaan. Ennen viiden vuoden kouluikää sen on ainakin kerran sairastanut jo 90 prosenttia ikäluokasta. USA:ssa akuutti korvatulehdus on lasten yleisin diagnoosi. USA:n pediatrinen yhdistys arvioi, että puolet amerikkalaisista lapsista sairastaa ainakin yhden korvatulehduksen yhden vuoden ikään mennessä. 35 prosenttia lapsista sairastaa korvatulehduksen vähintään toistamiseen ennen kolmatta ikävuottaan.

Lähteet: THL:n Lasten terveysseuranta -hanke, HSE (Health Service Executive, Ireland) ja American Academy of Pediatrics

Valsalvan manööveri

Moniko meistä on joskus puhaltanut ilmaa korviin suu suljettuna ja nenä nipistettynä kiinni? Korvissa tuntuu painetta, ja saattaa kuulua pientä poksahtelua ja rutinaakin. Korvatorvet siellä avautuvat ja päästävät ilmaa virtaamaan välikorvaan. Sukeltajat toimivat näin sukelluksen yhteydessä tasatakseen välikorvan ja korvan ulkopuolisen paineen keskenään. Itsekin puhallan joskus korviin ilmaa lentokoneen noustessa ja laskiessa. Ilman puhaltelu tällä tavoin korviin on nimeltään Valsalvan manööveri. Nimensä operaatio on saanut korvien anatomiaa tutkineelta Antonio Maria Valsalvalta, joka syntyi formulafaneille tutussa Imolassa vuonna 1666 ja työskenteli Bolognassa kuolemaansa asti, vuoteen 1723.

Aikuinen voi yrittää lievittää korvakipuaan suorittamalla itselleen varovaisen Valsalvan manööverin. Ilmaa pitää puhaltaa varovaisesti pienellä paineella, sillä liian suuri paine voi aiheuttaa välikorvan painevamman. Tukkeutuneet korvatorvet avautuvat, jolloin kipu voi lievittyä. Muita keinoja ovat purukumin pureskelu, voimakkaat nielaisut ja haukottelu. Kaikki nämä liikkeet avaavat korvatorvia, mutta eivät yhtä tehokkaasti kuin Valsalvan manööveri. Ylähengitystieinfektion aikana korviin ei kannata puhaltaa ilmaa, ettei tule vahingossa auttaneeksi bakteereita pääsemään välikorvaan.

Valsalvan manööveriä käytetään myös sydämen toiminnan tutkimiseen. Manööverillä voidaan vaikuttaa verenpaineeseen, ja verenpaineen käyttäytyminen kertoo sydämen toiminnasta. Ihmisten, joilla on sydämeen liittyviä ongelmia, ei tulisi tehdä Valsalvan manööveriä omin päin. Sukellusta harrastavat tuntevat useita paineentasaustekniikoita, joissa Valsalvan manööveri on yhtenä osana. Täysin turvallisesti Valsalvan manööveriä voi käyttää tietokilpailukysymyksenä: se varmistaa pisteet kotiin ja herättää vastustajissa kunnioitusta.

Tilaisuus tekee myös bakteerista tuhman

Bakteerit ovat tärkeä ja hyödyllinen osa ihmisen olemassaoloa. Vain harvat bakteerit aiheuttavat tauteja. Jotkut bakteerit ovat kuin pikkupoikia, jotka aiheuttavat ongelmia vain jos siihen avautuu sopiva tilaisuus. Sellainen on esimerkiksi korvatulehduksia aiheuttava Haemophilus influenzae. Se saattaa elää kaikessa rauhassa hengityselimissä, mutta virusten aiheuttaman flunssan aikana bakteeri alkaa voimakkaasti lisääntyä aiheuttaen välikorvan tulehduksen.

Nykyaikana äkillisen välikorvatulehduksen aiheuttavat tavallisesti hengitysteissä esiintyvät Streptococcus pneumoniae (30-50% tapauksista), Haemophilus influenzae (30-35%) tai Moraxella catarhalis (5-10%). Valtaosasta välikorvan tulehduksista löydetään bakteerien lisäksi myös hengityselimistölle ominaisia viruksia (70%). A-ryhmän Streptokokki (Streptococcus pyogenes), joka aiheuttaa märkäistä välikorvatulehdusta, oli vielä 1950-luvulla merkittävä välikorvatulehdusten aiheuttaja. Mutta on sittemmin menettänyt asemansa. Tarkkaa syytä siihen, miksi hankala bakteeri on vähentynyt, ei tunneta. Käytännön seuraus on se, että välikorvatulehdus ei ole yhtä paha sairaus kuin mitä se oli vielä isovanhempien lapsuudessa.

Bakteerit muuttuvat sopeutuakseen paremmin elinympäristöönsä. Streptococcus pneumonialla on löydetty yli 90 erilaista kantaa, jotka eroavat toisistaan lisääntymistehokkuutensa, taudinaiheuttavuutensa ja lääkeherkkyytensä suhteen. Myös ihminen muuttaa bakteerikantoja hävittämällä niitä antibiooteilla, minkä vuoksi antibiooteille vastustuskykyiset kannat ovat koko ajan yleistyneet. Penisilliineihin kuuluva amoksisilliini on yleinen korvatulehdukseen käytettävä antibiootti. Nykyään Suomessa Moraxella catarhalis bakteerin kannoista yli 90% ja Haemophilus influenzae kannoista 20 % on kuitenkin vastustuskykyisiä amoksisilliinille, eli amoksisilliini ei pysty hävittämään niitä. Suurimpaan osaan suomalaisista Streptococcus kannoista amoksisilliini tehoaa hyvin. Maailmalla antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleisyys vaihtelee alueellisesti. Antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja on eniten siellä, missä antibioottejakin käytetään eniten.

Korvatulehdus lapsella voi olla yhtä aikaa kahden eri bakteerin ja viruksen aiheuttama. Aiheuttajien selvittäminen ja niihin tehoavan antibiootin määrittäminen vaatisi eritenäytteen ottamisen välikorvasta ja pikatestin tai bakteeriviljelyn. Se ei useinmiten ole mahdollista vastaanotolla. Siksi ei ole ihme, jos antibioottikuuri ei tunnu tehoavan. Useimmissa tapauksissa korvatulehdus kuitenkin paranee itsestään, vaikka antibiootilla ei olisikaan ollut mitään tehoa aiheuttajabakteereihin.

Suomen kielen puuttuva sana

Välikorvassa on samanlainen limakalvo kuin nenä- ja suuonteloissa. Normaalisti lima poistuu välikorvasta korvatorvien kautta. Joskus korvatorvet tukkeutuvat, ja välikorvaan alkaa kertyä liikaa limaa. Tavallisimmin se tapahtuu flunssan yhteydessä. Tällöin pään alueen limakalvot ovat tulehtuneet, turvonneet ja tuottavat paljon tulehduksesta johtuvaa limaa.

Suomen kielessä äkillinen korvatulehdus kuvaa flunssan yhteydessä esiintyvää välikorvan tulehdusta. Ylähengitystietulehduksen lisäksi tulehduksen merkit ovat näkyvissä myös tärykalvolla. Bakteerien aiheuttamassa tulehduksessa välikorvan sisälle kehittyy paksua märkää. Virusten aiheuttama tulehdusneste on usein juoksevampaa: ohutta ja kirkasta.

Tulehduksen parannuttua joko lääkehoidolla tai itsestään, välikorvassa on vielä pitkän aikaa normaalia enemmän limaa. Limakalvot toipuvat vähitellen flunssasta, ja tilanteen palautuminen normaaliksi voi kestää jopa kuukausia. Tälle vaiheelle suomen kielessä ei ole hyvää sanaa tai kuvausta.

Ainoa suomen kielen sana tilanteeseen, jossa välikorvassa on eritettä, mutta ei tulehdusta, on liimakorva. Englannin kielessä tilannetta kuvaa termi OME (Otitis media with effusion). Tila ei ole normaali, mutta ei myöskään sellainen sairaus, joka vaatisi välittömästi hoitoa. Liimakorvasta ja liimakorvataudista puhutaan, jos tila ei ole parantunut itsestään kolmen kuukauden kuluessa. Lähes kaikilla englanninkielisillä lapsilla on elämänsä alkuvuosina OME. Suomenkielisillä lapsilla valittavana on vain äkillinen korvatulehdus tai liimakorvatauti. Ei tunnu reilulta.