Tiukempi määrittely akuutin välikorvatulehduksen diagnoosille

Yhdysvaltalainen lastenlääkäreiden yhdistys (American Academy of Pediatrics) uudisti hiljattain suosituksiaan äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta. American Academy of Pediatrics antaa ja ylläpitää hoitosuosituksia jäsenilleen samalla tavoin kuin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ylläpitää Käypä hoito -suosituksia suomalaisille lääkäreille. Suosituksia oli edellisen kerran uudistettu 2004. Tällä kertaa suurin muutos tapahtui äkillisen välikorvatulehduksen toteamisessa. Yhdistyksen edustajan mukaan viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että oireet kuten kuume, ärtyisyys, korvakipu ja niiden yhdistelmät, eivät erottele äkillistä välikorvatulehdusta tavallisesta ylähengitystietulehduksesta. Tämän vuoksi diagnoosin perustaksi on nyt otettu tärykalvon ulkonäkö. Uuden suosituksen mukaan edellytyksenä äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosille on lääkärin havaitsema pullistuma tärykalvossa välikorvassa olevan märkäeritteen vuoksi. Tämä takaa paremmin oikean diagnoosin.

Toinen merkittävä muutos suosituksessa on, että myös 6-24 kuukauden ikäisille lapsille suositellaan yhdeksi hoitovaihtoehdoksi tulehduksen tarkkailemista ilman antibioottihoitoa oireiden ollessa lieviä. Aikaisemmin tätä suositeltiin vain 24 kuukautta vanhemmille lapsille. Mikäli lapsen vointi huononee tai oireet eivät helpotu 48-72 tunnin kuluessa, voidaan aloittaa antibioottihoito. Edellytyksenä äkillisen välikorvatulehduksen tarkkailemiselle ilman antibioottihoitoa on, että tulehdus todetaan vain toisessa korvassa ja korvasta ei vuoda märkää. Suosituksen mukaan on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät ja hyväksyvät tämän hoitomuodon. Lisäksi on tärkeää, että on olemassa mahdollisuus uusintatutkimukseen, mikäli lapsen vointi ei tarkkailun aikana parane.

Pienenä sivuhuomiona todettakoon, että suosituksen perustaksi kelpuutetusta 275 tutkimuksesta ainakin 25 on suomalaisten tekemiä, joten ainakaan tiedon puutetta ei Suomessa pitäisi korvatulehduksen suhteen olla.

Lisätietoa alkuperäisestä suosituksesta:

pediatrics-2013-lieberthal-peds.2012-3488.pdf

Korvatulehdus ei tartu

Kun lapsella on äkillinen välikorvatulehdus, on luonnollista olla huolissaan sen tarttumisesta sisaruksiin ja muihin lapsiin. Onneksi välikorvatulehdus ei tartu muihin ihmisiin. Äkillinen välikorvatulehdus syntyy tavallisesti flunssan seurauksena. Flunssan eli virusperäisen ylähengitystietulehduksen seurauksena korvien limakalvot turpoavat ja välikorvaan kertyy nestettä ja limaa. Se luo otolliset olosuhteet elimistössä jo valmiiksi asustavien bakteerien voimakkaalle lisääntymiselle, jolloin tuloksena on bakteeritulehdus. Toisen korvan bakteeritulehdus ei välttämättä aiheuta tulehdusta toiseen korvaan. Flunssavirukset tietenkin tarttuvat ihmisestä toiseen, mutta se ei automaattisesti tarkoita korvatulehduksen syntymistä. Flunssaviruksiin tepsii parhaiten käsien pesu, jolloin virusten elimistöön pääsemisen riski pienenee, kun käsillä kosketellaan suuta, nenää tai silmiä.

Haaveena korvatulehdusrokote

Äkillinen välikorvatulehdus ei ole vain lasten kärsimys ja vanhempien huoli. Siihen liittyy myös suuria taloudellisia kustannuksia yhteiskunnan kannalta. Tämän vuoksi ajatus korvatulehduksen poistamisesta rokotteen avulla meitä kiusaamasta on houkutteleva ajatus.

Markkinoilla on ollut jo kauan aikaa tiettyjä pneumokokkeja vastaan kehitetty rokote. Pneumokokit aiheuttavat yleisiä hengitystietulehduksia, mutta myös hengenvaarallisia aivokalvotulehduksia, keuhkokuumeita ja verenmyrkytyksiä. Pneumokokit ovat myös yksi yleisimmistä äkillistä korvatulehdusta aiheuttavista bakteereista. Vertailevissa tutkimuksissa (muun muassa Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen FinIP-pneumokokkirokotetutkimus) on todettu, että pneumokokkirokote vähensi välikorvatulehduksia 6 prosenttia. Kuusi prosenttia on parempi kuin ei mitään, mutta välikorvatulehdusta aiheuttavat useat eri bakteerit. Tämän vuoksi pneumokokkirokote ei ole mikään "korvatulehdusrokote". On myös viitteitä siitä, että pneumokokkirokotteet muuttavat äkillistä korvatulehdusta aiheuttavien bakteerien suhteita, ja siksi esimerkiksi Moraxella catarrhalis -bakteeri on yleistymässä korvatulehdusten aiheuttajana. Esimerkiksi USA:ssa on suunnitelmissa saada Moraxella catarrhalis -bakteeria vastaan suojaava rokote kokeilukäyttöön 3-5 vuoden kuluessa.

Vaikuttaa siltä, että kilpajuoksu korvatulehdusrokotteen kehittämiseksi on ennemminkin maraton kuin mikään pikamatka. Luonnon kyky suojella pelkän bakteerinkin elämää takaa sen, että maraton saattaa olla sileän matkan sijaan estejuoksu.

Ihminen on bakteerikauhuisen painajainen

Kun silmäni sattuvat paikallisen supermarketin hyllyllä pitkään rivistöön pesuaineita, jotka lupaavat tappaa 99,9-prosenttisesti kaikki kodin bakteerit, mielessäni käy äänetön huokaus: kaikkia järjettö­myyksiä nuo markkinoijat keksivät.

Ihminen koostuu soluista ja mikrobeista. Mikrobeja ovat virukset, bakteerit ja sienet. Terveellä ai­kuisella ihmisellä on 1,5 kiloa mikrobeja kehossaan. Vaikka sitä kutsutaan ihmisen normaalifloo­raksi, sillä ei ole mitään tekemistä kukkien tai margariinin kanssa. Mikrobeja on elimistössä itse asiassa kymmenen kertaa enemmän kuin soluja, mutta ne ovat paljon pienempiä. Ei siis kannata syyttää hieman paisunutta normaaliflooraa, jos van­hat vaatteet kiristävät. Mikrobit elävät sulassa sovussa solujen kanssa. Ne eivät hyötyisi solujen vahingoittamisesta, ja toisaal­ta useat mikrobit ja solut hyötyvät toistensa läsnäolosta. Ihmisen luonnolliset mikrobit kilpailevat ravinnosta ja elintilasta ulkopuolisten, haitallisten, mikrobien kanssa ja suojaavat näin ihmisen eli­mistöä tauteja aiheuttavilta mikrobeilta.

Omalla kohdallani markkinointilause tuotteen tehokkuudesta bakteerien tappamisessa menee hukkaan. Valitsen tuotteen, jossa ei ole mitään antibakteerisia osia. Mieluummin annan normaaliflooran kukkia kotonani kuin jalostan superbakteeriyhdyskuntaa tiskipöydän nurkassa.